Jos filosofia ei toimi Auschwitzissä, se voidaan hylätä. Heidegger hylättäköön, koska sitähän joku heideggeriläinen yritti leirillä noudattaa, mutta ei onnistunut siellä. Mutta joku sanoo: ei Auschwitzissä toiminut kulinarismikaan; olennaista oli vain ruoka, ei se millaista se on. Mutta minä sanon: ei tämä ole sama asia. Totta kai kun kyseessä suoranainen eloonjääminen, on tärkeää että ruokaa edes on. Mutta filosofit ja filosofia sanoo (tässä on virheeni) rakentaneensa selityksen maailmasta, koneen joka toimii eikä yski. Jos teoria ei toimi kaikkialla, on teoriassa virhe ja sitä pitää parantaa. 

Auschwitzissä toimii tällaiset filosofiat. 

A) Itsekkyys, raakuus, oma eloonjäänti kaikkia muita ennen. Ja tämä ilmaistuna monituhatsivuisena Järjestelmänä. Voisi leirillä toteuttaa ilman muokkaamista tahi soveltamista. Myönnän, että tässä kohden argumentissani virheellisyyttä. Koska vaikka olisi omaksuttu tämä "itsekkyyden ja muiden alas survomisen filosofia", niin ehkä ei leirillä voi noudattaa niin teoreettisesti ja pilkulleen, kuin nojatuolilla asiaa pohdiskellessa.

B) Toivon ylläpito. Logoterapia ja Viktor E. Frankl. Tosin Frankl kehitti varsinaisen teorian vasta leirikokemustensa jälkeen. Leirillä käytäntö, myöhemmin teoria.

C) Keksi itse lisää.