No nyt on kyllä nakit ja muusi -osaston kirjoittamista. 

Pointti on vaan tää: Loeb uskoo 'Oumuamuan olevan toisen älyllisen sivilisaation luomus. Todennäköisesti aurinkopurje. Tätä pointtia hän juntturoi eteenpäin. Tämä olisi ollut parempi TikTok -tanssina, kuten nykynuoret sanovat kun näkevät yli 200 sanan tekstin. Argumentin olisi oikeasti voinut tiivistää 25 sivuun, nyt niitä taisi olla 200. Varsinaisen 'Oumuamua-argumentin ohessa on kappaleita joissa AL pohtii tieteen olemusta, kertoo lapsuudestaan ja urastaan ja lisäksi kehuskelee saavutuksillaan ja ihmisillä joita tuntee. Tulee todella inhottava olo minulle lukijana. Että mikä helvetin narsisti se siellä. 

Mutta Loeb on kyllä aivan kurantti tieteentekijä, eikä esimerkiksi valmistunut oklahomalaisessa autotallissa sijaitsevasta Patriot Universitysta. On Harvardia ja Princetonia, muistaakseni. Pisteet ja propsit Loebille, että uskaltaa sanoa asioita jotka ovat vastavirrassa. 

Se on itse asiassa outoa, että maan ulkopuolisen älyn löytämiseen ei laiteta enemmän rahaa. Ja tutkimisala mielletään jotenkin noloksi. Todennäköisesti, koska siinä edelleen painolastina ajatus, että tämä on jonkinlaista ufo-hörhöilyä. 

AL kertoo sanoneensa Kuiperin vyöhykkeen kohteita tutkineelle kerran, että ettiikö tämä keinotekoista alkuperää olevia kirkkaudenvaihteluita niistä? Tämä tuhahti ettei tietenkään.

Herra Loeb esittää, miten monet luonnontieteiden haarat ovat spekulatiivisempia kuin hänen väitteensä. Säieteoria, supersymmetria, yliulottuvuudet, multiversumi. Ei todisteita, silti niiden rahoitusta ja tutkimusta jatketaan ja jatketaan. 

Nuoret tutkijat kokevat ryhmäpaineen. Vaikea mennä toisille vesille. Loebille jopa sanottu, että näissä pakko olla pohjaa koska ei muuten maailman fiksuimmat mielet näiden kanssa viettäis aikaa. Sviddu mikä argumentti! 

Loeb oli alunperin ollut kiinnostunut filosofiasta, ja on sittemmin kutsunut filosofejakin mukaan fysiikan menoihin. Eräs näistä oli jonkin aikaa fysiikantutkimuksen maailmaan havainnoituaan sanonut, että fysiikassa asian uskotaan ilmeisesti olevan totta, jos sitä on 10 vuotta yritetty todistaa onnistumatta. 

Nämä ovat mielestänikin hyviä ja tosia pointteja. Tieteessäkin on lahkolaisuutta, tiedepolitiikkaa, erittäin jäykkiä rakenteita. Tieteen ideaaliomakuva olisi ehkä tällainen, että se muuttaa itseään heti kun uusi totuus ilmenee, eikä jahtaa perusteettomia ajatuksia pitkän aikaa. Oikeasti ei mene ihan näin.

Tässä tulee mieleen Lee Smolinin kirja Trouble with Physics. Smolin muistelee siinä miten säieteoria sai heti aluksi kulttimaisen luonteen. Ja siihen uponneet vihjailivat teorian vastustajille heidän asenteensa johtuvan siitä, etteivät osaa laskea. Koska siis säieteoriafysiikkaa vaatii todella suurta taitoa laskijalta. Smolinin mukaan on erikseen näkijät (Seers) ja mestarilaskijat (master craftsmen). Einstein oli Seer ja pohti paljon filosofisia tieteestä. Smolin huomasi, että nämä kysymykset olivat täysin paitsiossa nykyisessä Akatemiassa. 

Smolinhan siitä suorastaan ahdistui ja ajatteli vaihtavansa uraa. Luki sitten Paul Feyerabendin teoksia ja näki valon. Tapasi Feyerabendin ja tämä sanoi, että et sie poika voi koskaan muuttaa Järjestelmää, mutta sie voit elää koko ikäs järjestelmän siessä ja tehdä mitä sie lystäät - kato ku kukhaan ei aio käyttää energiaa kuiten sun hiljentämiseen tai ees ohjaamiseen oikeelle tielle. 

Myöhemmin Smolin löysi oman maanpäällisen paratiisin jostain laitoksesta, jossa filosofia ja näkijyys hyväksyttiin. 

Mutta tosiaan Smolinin kirja sai minut näkemään ja uskomaan sen ihmeellisen asian, että itse asiassa ihmiskunta voi mennä moniksi vuosikymmeniksi niin hakoteille, että se hidastuttaa koko tieteen kehitystä. Olen toki tietoinen että sellainenkin juttu oli kuin keskiaika, jonka keskimäärin ajatellaan varmaan myöskin tieteen kehitystä jarruttaneen. Mutta tarkoitan tässä sitä, että kun tämä säieteoria-kultti on vetänyt puoleensa ihmiskunnan fiksuimpia ihmisiä, niin jos he olisivat oikeasti yrittäneet selittää asioita jollain muulla tavalla, niin ehkä meillä olisi jo tiedossa esim. tämä pimeän aineen alkuperä ja kvanttigravitaation alkeet. 

Joo, no Loeb siis kirjassaan usein selittää sitä, että hänen väitteensä 'Oumuamuan olemisesta Maan ulkopuolisen sivilisaation teknologiajäänne on vähemmän spekulatiivinen kuin monet muut, ja tämä varmaan ihan totta. 

 

 

Loebin argumentit väitteen tueksi ovat alla: 

Kirjan sivu 85: "The data we confront tells us that 'Oumuamua was a luminous, thin disk at the LSR, and when it encountered the gravitational pull of the Sun, it deviated from a trajectory explicable by gravity alone, and it did so without visible outgassing or disintegration"

LSR on jonkinlainen "näennäisen levon piste" ja on harvinaista ja erikoista, että tähtienvälisestä avaruudesta tuleva objekti omaisi tämän vauhdin/määreen/kiintopisteen. 'Oumuamua kiihdytti auringon luota koukattuaan nopeammin kuin olisi voinut olettaa. 'Oumuamuan oletettu sikarimainen muoto ei ole yhteensopiva kiihdytyksen kanssa, ainoastaan pannukakkumainen muoto selittäisi. Mutta luonnossa ei ole pannukakkuja, siispä keinotekoinen rakennelma l. aurinkopurje. Lisäksi kohde kiihdytti oudon tasaisesti, komeetat heiluvat ja huojuvat kiihdyttäessään, koska kun auringon energia sulattaa jäätä, jää sulaa epätasaisesti, ja komeetat itsessään ovat epätasaisia muodoltaan. Mutta 'Oumuamua ei käyttäytynyt näin ja ennen kaikkea siinä ei nähty "sulamissuihkuja" (outgassing), joita pitäisi näkyä kun aurinko sulattaa komeetan jäätä ja aiheuttaa sitä kautta sen vauhdin kiihtymisen. (Nämä sulamissuihkut siis toimivat ilmeisesti suihkumoottorin tavoin.)  On myös teoria, että 'Oumuamua olisikin ollut vetyjäätä (?), ja tämä selittäisi kaikki ominaisuudet. Mutta Loeb ajattelee vetyjääasteroidin olevan niin harvinainen, että ekstraterrestiaalinen aurinkopurjekin olisi uskottavampi selitys. 

 

 

Sitä Loeb ei kuitenkaan ollenkaan käsittele, että kuinka saatanan harvinaista olisi oikeasti suuressa maailmankaikkeudessa se, että jokin vieraan sivilisaation esine sattumalta tulisi meidän aurinkokuntaamme tai mihinkään muuhunkaan aurinkokuntaan. Jossain Star Trekeissä aikoinaan Enterprise saattoi löytää avaruudesta sitä ja tätä ja uusia planeettoja; aivan kuin 1500-luvun löytöretkeilijät löytäisivät uusia saaria. 

Kirja saatanan tylsää epämääräistä jaarittelua. Peruspointti voisi löytyä youtube-videolta ja kirjaa ei tarvitsisi lukea. Oletan, että löytyy vaikka googlaamalla "Proof that 'Oumuamua was extra-terrestial".

Mutta yhden uuden kiehtovan tiedon kirjasta opin. Sivulla 138 kerrotaan miten Otto Struve 1950-luvulla perusteli tähtiä todella lähellä kiertävien "Jupiterien" olemassaolon, mutta sitä ei uskottu. Olisiko eka ekso voitu löytää siis 1970-luvulla, jos Struvea olisi kuunneltu?

Oma arvioni. 'Oumuamua ei ollut älyllisten olentojen väkertämä kohde. Mutta kiva, että Loeb jaksaa yrittää.