En pidä filosofian lukemisesta, mutta tämä oli kyllä näemmä taas sitä itteään. Piti lukea loppuun, että sai yhden kirjan lisää vuoden luettuihin kirjoihin. Ai sekö on tärkeää, kvantiteetti, ja myöskö se, että näyttää siistiltä, jos siellä on tuollainen libro oscuro, kuin jonkun Juntusen mystinen todellisuus. No mutta näinhän se on.

Omahyväisyys on ensimmäinen Juntusen esityksestä mieleeni ponnahtava adjektiivi. Mutta toisaalta sama sana iskeytyy tajuntaan aina kuin luen filosofista tekstiä, ontologia sitä ja aprioriset mitkä-vitun-lieneekään päätelmät tätä. Köyhät ne sanoilla koreilee.

Taolaisuus/zen-buddhalaisuus voisi olla ratkaisu moniin arjen ongelmiin. Flow tai jotain ja tässä sitä ollaan, ja nauretaan Jumalalle. 

Kuka nauraa jumalalleen? Aika harva. Alan Wattsin mukaan vain nuo kaksi edellämainittua uskontokuntaa, joilla kaiken lisäksi on yhteys.

Googlaus paljasti Hannu Juntusen kuolleen juuri ja olleen itse asiassa pappi. Oletin tämän kirjan perusteella hänen olleen juristi, jolla kristillinen vakaumus.

En osaa selittää ehkä kunnolla, mikä filosofisessa kielessä minua ärsyttää. Ainakin se, että tekisi koko ajan mieli huutaa ja kyseenalaistaa, että miksi tuo on noin. Ja se, että toisaalta kaikki on auki ja mahdollista ja liirum-laarum, mutta sitten yhtäkkiä jokin onkin väistämättä näin. Ei ole filosofia minun maailmani. 

En ymmärrä mitä Juntusen pointti tässä kirjassa oli, mutta se ei ole Juntusen virhe, vaan oma syyni. Jotenkin hänellä on iso motiivi ajatella, että maailma on mystinen, ja hän on sitten valinnut faktat ja teoriat ja liirum-laarumit sen mukaan, että tämä pysyy. Että vaikka tiede löytäisi mitä vaan, todellisuus ja maailmankaikkeus on mystinen. Mutta onko Juntunen määritellyt tämän mystisen? Vai onko se vain sinänsä jopa nolo sana, jota on nykyään pakko käyttää, kun ei voi suoraan sanoa, että todellisuus on Jumala? 

Mitä ylipäätään ajattelisi tästä kirjasta filosofian ammattilainen, joka olisi lukenut siihen liittyen lähes kaiken? Ajattelisiko hän, että tässä eräänlainen amatööri pistää sepeleitä ja siirtolohkareita pyörimään muttei oikeastaan tajua peruskäsitteitä, eikä ole lukenut selkeästikään tarpeeksi, mut ihan kiva. Mutta eihän tämä ole totta! Juntunenhan oli opiskellut näitä asioita tosissaan ja kunnolla. 

En tiedä, mutten kyllä tästä filosofiasta tykkää.