Kuten tunnettua 80% 1940-luvulla syntyneistä tytöistä oli Leenoja. 

Tämä ei tietenkään ole totta, mutta shokeeravana aloituslauseena ihan jees.

Silloin ei välitetty, että on samanlainen kuin kaikki muutkin.

Nyt ollaan eri ajassa. Ajassa jossa yksilöllisyys on tärkeä arvo. 

Lukemani perusteella yksilöllisyys on aina ollut tärkeä arvo länsimaissa, ja koko länsimaisen kulttuurin perusta. Mutta senkin määrä näemmä vaihtelee. 

Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä -niminen kirja on julkaistu vuonna 2005.

Nyt halutaan olla uniikkeja. Toisaalta jos kaikki ovat uniikkeja, kukaan ei ole. Jos jokainen lause on alleviivattu... Jos jokaisella on huomioliivit...

Aforistisesti: Yksilöllisyyden kaipuu suuressa mitassa johtaa yksilöllisyyden yleistymiseen. 

 

Tuli myös mieleen, että joku voisi tehdä kirjan "Törkeä nimi lapselle".

En kyllä itse pystyisi tuollaista kirjaa koostamaan. 

Ehdotan vain kolmea nimeä, yhtä pojan, yhtä tytön ja yhtä molempien. 

Kyrö-Jorma (pojan nimi)
Landika (tytön nimi; latinassa Landica tarkoitti klitorista ja koettiin yhtä törkeäksi kuin esin. nykysuomen kyrpä)
Hanttapali (uniseksi-nimi)