Tulipa sekin kokemus. Ensi kertaa koko Keskustaa*, mutta ennen kaikkea henkilöä. Väyrynen hieno pitkäkestoinen performanssi. Ensi kertaa ymmärsin mikä Väyrynen on vuonna 2007 Turun Pansiossa kun luin siellä Helsingin sanomia. PV oli tehnyt anti-itsensäpaljastustempun eduskuntavaalien jälkeen.
Ammoin oli niin, ettei maakunnista äänestettyjä kansanedustajia tunnettu. Heidän piti todistaa henkilönsä eduskunnassa. Tapa jäänyt perinteeksi. Ja katso, PV kieltäytyi "todistamasta itseään". Tällä tavoin kiristi Matti Vanhasta ottamaan hänet ministeriksi, kiristyksen perustuessa siihen, että niin kauan kun PV oli tässä välitilassa, ei hallitusta voinut (kait) lain mukaan muodostaa. HS kirjoitti kriittisen pääkirjoituksen, joka päättyi lausahdukseen "tämä edustaja kyllä tunnetaan".
PV osaa temppuja monia, mutta on myös jollain tasolla lievästi realiteettiperiaatteesta irronnut vallanhimoinen omituinen mulkku. Toisaalta tämä kuvaa kaikkia poliitikkoja mielestäni.
Arthur C. Clarken jossain kirjassa jossain planeetalla päättäjät valittiin täten. Tuli kirje kotiin, jossa luki: olet kansanedustaja seuraavat x vuotta. Reaktio kirjeen saajalla: voi paska. Tämä paras reaktio, jolla lähteä poliittiseen työhön. Mutta meillä on poliitikkoja, jotka janoavat valtaa, pyrkivät, siitä-kiihottuvatkin varmaan. Eikä toki ole oma keksintöni, että juuri tämä on demokratian yksi syvä ongelma.
Minusta kaikkia poliitikkoja pitää epäillä. Mutta ei liikaa. Se olisi kyynistä ja saastaisi koko yhteiskuntaa. Mutta on hyvä pitää mielessä, että poliitikko on viekas, valtaajanoava, valehtelija. Vaikka olisi puolue joka itse itsensä mieltäisi sekä jonka äänestäjäkin mieltäisi vähäosaisten ja kaikkien tällaisten puolustajaksi (yleisesti ajatellaan Vasemmistoliiton olevan tällainen puolue), niin tämänkin puolueen puheenjohtajat ja edustajat olisivat samanlaisia kuin kaikki muutkin.
Ylipäätään pitää pelätä ja epäillä, että ne alkavat sortaa ja lopulta tappaa meitä, alamaisiaan. Lähihistorian esimerkkiä käyttääkseni, että Marinin hallitus olisi kaapannut vallan valmiuslakien (en muista oliko tämä se termi) kautta korona-aikaan, ja nyt oltaisiin jo sananvapauden rajoitusten yhä-kiihtyvässä kierteessä. Saattaapa huvittaa Teitä tämä visio, mutta kuinka kaukana ajallisesti olemme diktatuurista Suomessa?
Sitähän on tutkittu kuinka nopeasti nuori mies muuttuu päätä irti leikkaavaksi ISIS-taistelijaksi, lähtien hetkestä kun ensi kertaa törmää netissä kyseiseen värväysmatskuun. Ei se kestä viittä vuotta, muttei myöskään viittä päivää. Tietty aikajakso se on, minkä syvällisen vakaumuksen daunloudaaminen sieluun kestää. Niin syvän, että muuttuu teoiksi.
Sanotaan myös että ollaan 9 aterian päässä anarkiasta.
Kuinka kauan siis kestäisi paskoa Suomen valtio diktatuuriksi? Alle viisi vuotta varmaan. Ja kuka sen tekisi? Poliitikot.
Poliitikkoihin ei pidä koskaan luottaa.
Eli siis läpällä Väyrystä. En pidä Keskustasta. Se ei tunnu minusta oikealta vakavasti otettavalta puolueelta, vaan jonkinlaiselta kotikutoiselta torikokoukselta. Olen tietoinen, että Keskusta on ainut Suomessa TU-RAA-NI-MET-RO-PO-LIN ulkopuolella perustettu puolue. Olen tietoinen olevan erikoista, että tällainen maaseudun puolue edelleen porskuttaa vuonna 2023. Joissain muissakin Euroopan maissa tällaisia kait ollut, mutta ne ovat hiipuneet pois. Ruotsissa taasen paikallista SDP:tä äänestää sekä maaseudun väestö että työväenluokka, joten maaseudunpuoluetta ei päässyt syntymään.
On (oli) uskomatonta nähdä aina se vihreänvärinen Suomen kartta eduskuntavaalien jälkeen. Lähes kaikissa kunnissa kaupunkien ulkopuolella eniten ääniä saavat Keskustan ehdokkaat. Keskustaa äänestetään, koska vaihtoehtoa ei ole. Näköjään kuitenkin 2023 vaaleissa maaseudulla on nyt opittu näkemään Perussuomalaiset toisena vaihtoehtona.
Olen äänestänyt kaikissa vaaleissa joissa minulla ollut äänioikeus, paitsi kerran unohtuivat Turun kuntavaalit.
Ensimmäiset vaalit joissa olin äänioikeutettu olivat presidentinvaalit vuonna 2000. Täytin tuona vuonna 22, mutten ollut tätä ennen ollut täysikäinen minään vaalipäivänä.
Riitta Uosukaista äänestin ekalla kierroksella 2000, mutta sitten tuolloin jotenkin valaistuin mikä Kokoomus ja oikeisto on, ja että en halua sellaista tukea koskaan. En tajua miten tämä valaistuminen tapahtui, kun en lukenut mitään lisää, se vain tuli jostain. Että Kokoomus ei kannata hyvinvointivaltiota. Kovat arvot. Mutta Pyrrhon sanoi, että kaikille argumenteille voidaan luoda yhtä pätevä vasta-argumentti. Voidaan varmasti argumentoida miten Kokoomuksen päätökset hallituksessa ollessaan ovat itse asiassa auttaneet hyvinvointivaltiota.
Mutta nämä ajatukseni puolueista eivät ylipäätään perustu mihinkään harkintaan tai syvälliseen analyysiin, vain fiilispohjaisiin juttuihin. Mutta niillä on menty.
Ei Kokoomusta on siis vakaumukseni, joka ei ole kovin pätevä vakaumus.
Olen äänestänyt Vihreitä kaksi kertaa. 2012 Haavistoa. Hänet olisin ennemmin halunnut presidentiksi kuin S.N.:n Todennäköisesti ajattelin silloin hänen homouttaan, ja ajattelin että olisi hieno kuva ulospäin Suomesta, jos presidenttimme olisi homo. Mutta Niinistö on kyllä ollut vakuuttava, hieno mies, epä-ironisesti. Vaikka epäilyksenalainen mulkku toki myös, kuten aina.
Toisen kerran (asuessani Lapin vaalipiirissä) äänestin Vihreitä 2016; rovaniemeläistä kuvataiteen (muistaakseni) opettajaa. Ainut kerta kun äänestämisen jälkeen tullut helvetinmoinen morkkis. En pidä Vihreistä, koska he vastustavat (vastustivat?) ydinvoimaa. Se on aivan niin simppeliä. Minusta ydinvoima on turvallinen ja saasteeton vaihtoehto verrattuna muihin vaihtoehtoihin.
Vasemmistoliitossa minua ärsytti vuosia se, että koin heidän olevan yhtä kuin SKDL, ja koin etteivät ole tehneet tiliä Neukkulaan. Neukkula pahempi kuin natsi-Saksa, silti sirppi&vasara -paidassa kulkijoita näkee joskus. Sitten katsoin Yleltä Politiikka-Suomi -sarjaa ja siinä oli joku Ele Alenius -tyyppi. Opin, että Vasemmistoliitossakin oli anti-NKP -linjaa. Alenius vaikutti hienolta tyypiltä.
Mutta Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat tehneet vaalimainoksia (ehkä muistan väärin, mutta silläkään ei väliä, koska nämä ajatukseni puolueista eivät sinänsä pohjaa tutkimukseen ja todellisuuteen, kuten jo sanoin) joissa haluavat vähentää puolustusmenoja. Tämä on mielestäni maailman todellisuuden totaalista väärinymmärtämistä ja itse asiassa itsetuhoista. En kannata puolustusvoimien määrärahojen lisäämistä kaksin käsin ilman mitään määrää tai järjenhiventä. Mutta en voi mitenkään kannattaa puoluetta, joka haluaa vaalilupauksissaan ottaa sieltä pois. Perustuuko tämä osittain siihen, että mainituissa puolueissa on naisia enemmän kuin miehiä kannattajina, ja naiset eivät tajua tätä juttua kun eivät keskimäärin ole käyneet armeijaa ja tajunneet sitä minkä miehet siellä tajuavat, että kun sota tulee meidät roudataan linjaan tappelemaan ja kuolemaankin.
Opin maailmanpolitiikan opinnoista opiskeluaikana, että on olemassa jatkuva sota kaikkia vastaan, se on pinnan alla valtioiden välillä. Rauha on hauras. Pitää olla omavarainen, pitää olla varustautunut. Pitää olla aseita. Kun sota alkaa, on liian myöhäistä. Natoa kannatin myös, sitäkin Vasemmistoliitto noista kahdesta ainakin kovin on vastustanut. Änkyröitä uskomattomia siellä. Siis tämän opin ja siksi kannatan rahan iskemistä kaikkinaiseen maanpuolustukseen. Mutta toki olisin voinut oppia toisinkin, koska jotkut oppivat opinnoistaan, että pasifismi on hyvä asia. En väitäkään, että opin totuuden, vaan totuuteni.
Pasifismi asenteena 1939 olisi ollut toimiva, jos kaikki sotilaat Suomessa ja Neuvostoliitossa olisivat kieltäytyneet sotimasta. Tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista tämän maailman todellisuudessa. Mutta Gandhi sanoi että sun pitää tulla siks muutokseks jonka sä maailmas haluut todeks tulevan. Idealismi, usko. Tärkeitä asioita. Sinänsä.
2007 eduskuntavaalien alla olin lukenut Scriptaa ja äänestin ketä Halla-aho käski. Halla-ahollahan oli lista ihmisistä joita hänen mielestään pitäisi äänestää kustakin vaalipiiristä. Äänestin siis Kike Elomaata. Olin mukana tässä huumassa. Ajattelin paljon maahanmuuttoa ja Halla-aho mielestäni osoitti, että siitä valehdellaan. Hassua sinänsä, että tuolloin paljon vähemmän maahanmuuttajataustaisia kuitenkin kuin nyt ja lisäksi Suomi Euroopan homogeenisempiä maita tuolloin.
Olin ollut ateisti, radikaalifeministi ja nyt (n. 2006-2008) olin maahanmuuton kriitikko. En mielestäni ollut rasisti, koska en ajatellut rasistisesti. Ajattelin vain suurella vihalla näitä maahanmuutosta valehtelevia tahoja. Kelat pyöri päässä kaiken aikaa. Aiemmin ajatellut samoilla meisinkeillä uskovaisista ja anti-feministeistä. En väitä tämän olleen kehityskulku kohti yhä parempaa. Ateismi --> radikaalifeministi --> maahanmuuttokriitikko --> nirvana. Vaan olen sitä mieltä, että tämä haluni luoda viholliskuva ja loputtomiin pohtia ja fantisoida heidän tuhoaan - se on se minulle ikävä kyllä tyypillinen tapa toimia. Sen reiän voi täyttää radikaalifeminismi tai Halla-aho aivan samalla tavalla.
Nykyään sen täyttävät esimerkiksi paikalliset kuntapoliitikot, some-aktivistit, transsukupuolisuuden teorian epäloogiset argumentit, J.K. Rowlingin syyttäminen transfobiseksi, somen tarkoituksellisesta väärinymmärryksestä alkavat demonisointi-teilauskampanjat ja niin edelleen. Ei enää mikään selkeä ideologia. Mutta useimmin kuitenkin "autoritääris-liberaalit" ovat ne, jotka ärsyttävät. Kuten South Parkin käsikirjoittaja sanoi: "I hate conservatives but I fucking hate liberals."
Joo, äänestin Kikeä, muttei mennyt läpi. Tästäkin muistan jälkeen päin eräänlaisen morkkisnoloustunnelman. Että meninkö liian pitkälle. Ehkä noloutta aiheutti vain se, ettei ehdokas voittanut.
On ollut jännää seurata Halla-ahon tuloa valtakunnanpolitiikkaan tästä vaatimattomasta lähtökohdasta. Vähän kuin olisi seurannut suureen maineeseen noussutta bändiä aivan alkutekijöistä. Harvoin on ollut minulla tällaista kokemusta. Ainut mikä jotenkin tulee mieleen, on Minttu Hapulin ainakin jonkinasteinen tulo julkisuuteen kirjojensa myötä. Hänen blogiaan olin innokkaasti seurannut radikaalifeministi-aikoinani.
Mietitäänpä näitä poliittisten mielipiteiden syitä ja perusteita. Ne eivät ole minulla kovin vahvat, eivätkä varmaan kovin monella muullakaan. Muistan 8. luokalla peruskoulussa kuulleeni sosiaalidemokratiasta ja kommunismista. Ja muistan pitäneeni kommunismia pelottavana riehumisena, kun he pyrkivät ihan vallankumoukseen asti. Mutta sosiaalidemokratia tuntui kivalta, koska selkeästi jotain tarttis tehrä. Kun työläiset tekevät 12-tuntista päivää, sormet ja kädet lentävät tehtaissa irti, lapsetkin töissä, nukutaan ahtaissa asunnoissa, kaikki on saastaa ja aivoissakaan ei ole tilaa ajatuksille. Viittaan siis 1800-luvun Englannin työläisten oloihin, joissa yhteydessä historian tunneilla myös näitä poliittisia liikkeitä käsiteltiin.
Kuten sanoin, eivät poliittiset kantani perustu kattaviin tutkimuksiin.
Kokoomuksesta vain tulee sellainen voimakas olo, että he haluavat pahaa hyvinvointivaltiolle.
Keskustan koen noloksi epäpuolueeksi.
Vasemmistoliiton ja Vihreiden näen olevan liberaaleja minua ärsyttävällä tavalla. Minusta näiden kahden puolueen pitäisi kritikoida islamia ja muslimitaustaisia maahanmuuttajia. Koska nämä edustavat voimakkaan patriarkaalisen ihmisryhmän tuloa kansakuntaan. Mutta tätä ei juuri koskaan (mistäs minä tiedän etteikö "juuri koskaan", ehkä onkin sanottu, kuten sanottua en ole tehnyt tieteellistä analyysiä) heidän piirissään todeta. Olisi aivan asiallista sanoa se aivan asiallisesti.
Eli siis, voidaan ehkä todeta, että puolueiden sisälläkään ei ole välttämättä mitään vapaa-portaattomasti liukuvaa romanttista haahuilevaa ajattelua. Vaan selvät uomat liturgian kulkea. Jos joku Vasemmistoliitosta argumentoisi aivan selkeästi näin: on olemassa maahanmuuttajataustaisten ryhmä, joiden asenteet naisia kohtaan ovat selkeän-suorastaan misogynistisiä, ja tämä misogynian olemus ja taso on suomalaiselle ns. perinteiselle misogynialla vierasta, ollen osittain sitäkin raaempaa ja enemmän... jotain... niin näin ollen tämä mainittu maahanmuuttajaryhmä (jota, korostan, en halua leimata etnisenä ryhmänä, tiedostan näillä postuloidus-mainituilla misogyynisillä yksilöillä olevan itsessään muitakin ominaisuuksia kuin sanottu misogynia, he ovat ainutlaatuisia moniulotteisia yksilöitä [kuten tätä logiikkaa jatkaen muuten olisivat myös suomalaiset valkoiset kantasuomalaiset heterot jotka ovat rasisteja, mutta TÄTÄ Vasemmistoliiton edustaja ei ehkä niin kerkeästi sanoisi, vaan ennemminkin demonisois-patologisoisi nämä miehet, jotka siis tässä olisivat todellakin MIE-hiä, eivät oletettuja] mutta silti on pakko sanoa, että heidän väestöryhmänsä olemassaolevaksituleminen meidän tasavaltaamme on tuonut tänne lisää misogyniaa, joka tämä misogynia kumpuaa ainakin osaksi islamin uskosta ja islamin usko sen so. misogynian tuottamista ja uusintamista voimakkaasti edesauttaa JOTA TÄTÄ en toki sano islamo-fobisesta positiosta, vaan ateistisesta vasemmistolaisesta positiosta, josta käsin en usko profeetta Muhammediin sen enempään kuin Jeesukseen ja Jumalaan, vaan pidän Muhammedia ja Koraania aivan höpöhommana, ajatellen niiden olevan vain ihmisten, lähinnä miesten, keksintöä ja täten sanon ja voin sanoa mielestäni perustellusti, että islam aiheuttaa misogyniaa, tarkoittaen tällä että ihmisten, lähinnä miesten, keksimä höpöhöpö-homma commonly known as islam ei ole mitään todellista totta, vain keksintö, aatemaailma, filosofia, ja tämä aatemaailma ollessaan äärivallitseva yhteiskunnassa ja kulttuurissa 50 sukupolvea on juurruttanut mitä onkin juurruttanut, paljon myös hyvää koska kaikissa kulttuureissa ja osakulttuureissa on jotain hyvää [tällä logiikalla myös vanhoillis-lestadiolaisuudessa, tosin sitä vasemmistoliittolainen tuskin...] MUTTA myös juurruttanut patriarkaalista misogyniaa, jota höpöhöpö-homman nimeltä islam voi täten sanoa AIHEUTTAVAN) on kritiikkini kohde feministisestä aatteestani käsin. Mutta NÄIN TÄÄ EI JUURI KOSKAAN MEE, koska Vasemmistoliitolta tahi Vihreiltä ei löydy tällaista, vaikka se olisi sinänsä loogista feminismiä. Vaan löytyypä tää väitän mää: maahanmuuttajat on Hyvä ja islam on Hyvä ja muuta ei mietitä; jos joku erimieltä hän on hetipian r. tai i-fobi.
Näin ollen ajattelen olevan mahdollista puolueiden (eikä toki vain mainittujen kahden) ideologioiden olevan yhtä alkeellis-infantiileja olemukseltaan kuin omat poliittiset kantani.
Entä sitten Perussuomalaiset. Timo Soini: "Missä EU, siellä ongelma!" Joidenkin vaalien jälkeen kun Perussuomalaisten edustajia oli jo ympäri Suomen kunnan/kaupunginvaltuustoissa, niin harva se päivä (huom. ei tieteellinen aikamääre) luin/kuulin jonkun heistä sanoneen jotain todella äärimmäistä ja pimeää. Ja ajattelin: "Missä perussuomalainen, siellä hörhö!" Hörhö vähän huono termi, vaikea keksiä parempaa, ainakaan yhden sanan kuvausta. En käyttäisi sanaa "rasisti", koska se on mielestäni transfobin, homofobin, naisvihan ja monen muunkin termin kanssa kärsinyt aivan valtaisen inflaation. Noita kun nykyään loitsitaan ilmoille jo hyvin mitättömissä asioissa, ja lyödään tuo lyöjien mielestä saastaisen demonin koskaanpoispesemätön leima demoniin/uhriin/ihmiseen.
Voisinko käyttää näistä edellämainituista perussuomalaisista termiä "myötähäpeää aiheuttava sähläävä pihalla oleva urpo". Joka tapauksessa havaitsin tuolloin (jolla tarkoitan: tuli sellainen fiilis ja se jäi pysyväksi, edelleenkään kyse ei perustellusta loogisesta mielipiteestä, kuten ei näissä koskaan) että perussuomalaiset sekoilevat, möläyttelevät, eivät osaa... Ja ajattelin, etten halua samaistua moiseen ryhmään.
Perussuomalaiset on nyt yksi isoista puolueista hyvin pysyvästi ja isompi kuin Keskusta. He ovat tuoneet maahanmuutosta keskustelemisen framille. Mutta toisaalta Halla-ahon kulmikas persoona ja muiden perussuomalaisten tämän aiheen tiimoilta mesous ovat sitten kuitenkin estäneet viestin perillemenoa. Eli Mestari Tsä-kyyse: Te olette olemuksellanne estäneet sen, minkä olette ilmaisseet poliittisen eksistoimisenne peri-syyksi. Te olette estäneet maahanmuutto-lainsäädännön muutokset toivomallenne tolalle. Koska Te olette olleet Te, ettekä kai voi muuta olla, mutta Teidän persoonanne on niin äärimmäinen monille, että he eivät voi kannattaa mitään Teidän kantojanne sivuavaakaan. Ymmärrättekö Te? Te lisäätte maahanmuuttajien määrää Suomessa olemalle Te!
Eivät ole Perussuomalaiset mielestäni mitenkään aikuisten oikeesti tolkullisen ja järkevöitettävän maahanmuuttolinjan kannalla. Että asiapohjalta sanottaisiin, että nyt tämä maahanmuutto aiheuttaa tällaisia ja tällaisia ongelmia ja kustannuksia. Ja tämä tieteellisesti ja kiihkottomasti tuotaisiin argumenttina esiin ja saataville. Niin näin eivät perussuomalaiset kyllä ole tehneet. Vaan usein on heillä nähtävissä tällaista semmoista tollasta aivan suoranaista antipatiaa ja vihaa ja epäluuloa kaikki maahanmuuttajia kohtaan. Hyvin äärimmäistä kieltä. Tietämättömyyttä asioista, kuten esim. kiintiöpakolaisten ja muiden eroista, tietämättömyyttä siitä mitkä kaikki lait ja säädökset pakolaisuutta/maahanmuuttoa ylipäätään säätelevät, eli siis tietoa siitä mitä yksittäisen EU-maan oma parlamentti edes voisi tehdä. Ei ole tolkun ihmisiä nämä.
Toista kertaa äänestin perussuomalaisia, kun äänestin Halla-ahoa Euroopan parlamentin vaaleissa (en muista vuotta). Halusin palkita hänet siitä miten kaltoin häntä kohdeltiin "somalit loisivat" -jupakassa. Olin aivan järkyttynyt miten pahasti ja paljon tiedotusvälineet pimittivät. Siis: minun kokemukseni todella oli tällainen suoranainen kauhu ja pelko, että miten se näin voi oikeasti olla, että YLE ja HS ja muutkin mediat uutisoivat Halla-ahon kirjoittamisista siten, että taustakuviot ja pyrkimys eräänlaisen "epäloogisen kaksinaisstandardin" olemassaolon expousaamiseen jätettiin mainitsematta. Hommahan meni niin, että joku jossain oli kirjoittanut suomalaisen miehen geneettisiin erityispiirteisiin kuuluvan [jotain huonoja juttuja]. Sitten Halla-aho kirjoitti verovaroilla loisiminen [ja joidenkin muiden huonojen juttujen] olevan somalien geneettinen erityispiirre.
Eli oikeastaan Halla-aho ei kirjoittanut suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvasta alaryhmästä "somalit" suorasanaisesti [pahoja asioita]. Hän halusi testata ja osoittaa, että suomalaisesta valkoisesta heteromiehestä voi kirjoittaa jotain, mitä somaleista ei saa kirjoittaa. Mutta myönnän myös, että Halla-ahon tarkoitus ehkä kuitenkin oli kirjoittaa [se paha jonka sanoi] somaleista myös ihan vittuilu-mielessä, vain verhoten sen tuon kaksinais-ajattelun ilmituomisen tarpeeseen. Esimerkki. Esittelen kaupassa myynnissä olevia sormustimia mukananioleville ihmisille: laitan sormustimen keskisormeeni ja näytän heille tätä sormustimellista sormea. Vitsi on se, että mukamas esittelen sormustinta, ja teeskentelen olevani autuaan tietämätön, että näytän myös keskisormea.
En myöskään väitä Ylen tai Hesarin olevan yleisesti ottaen ääriasenteellisia mihinkään suuntaan tahi valheellisia. Verkosta löytyy kuva, jossa YLE-laseilla varustettu henkilö näkee dekapitaatio-harrasteiset isisläiset leppois-setinä. Tuo jos mikä on mielestäni äärimmäisen outo tulkinta Ylestä ja tuohon tulkintaan uskovat eivät kyllä täysin kiinni realiteettiperiaatteessa. Mutta hekin uskovat tuohon jostain syystä. Haluavat lihallisen vihollisen, selkeän ääriviivaisen demonin, hahmon joka alkaa ja päättyy ja joka on persoona kuten kristinuskon Jumala/Jeesus ovat, moni-moni tätä isoaa, se on vain inhimillistä, Itselläkin ollut vihattava (palvottava?) demoni-persoona kirkosta/uskovista, patriarkaatista, maahanmuuttajista/maahanmuutosta. Demoni-potentiaali ääretön, ainakin nämä nähty: kulttuuri-marxismi, uusliberalismi, naisviha, homofobia, privilegiot, vallankäyttö ja niin edelleen. On ihana käydä demonia vastaan, puhtain asein puhtaan asian puolesta hahmollista ääriviivat omaavaa persoonallisuuden omaavaa saastaista olentoa vastaan, sitä vastaan taistellen, parempaa maailmaa!, Aina kohti parempaa maailmaa!
Äänestin siis Halla-ahoa täysin epäironisesti. Halusin jollain tavalla palkita hänet ja antaa hänelle poliittista kannatusta juuri ja vain tämän mainitun asian takia. Että kuinka kaltoin häntä kohtelivat mediat, kuinka valheellinen kuva mielestäni hänen kirjoittelustaan tuolloin annettiin. Oli yksi ainuita kertoja koko elämässäin, jolloin olin aidosti perehtynyt melko syvällisesti asiaan, josta mediat uutisoivat. Ja kun havaitsin tämän uutisoinnin olevan näin virheellistä, tietenkin se herättää kysymyksen, onko se jollain tavoilla epäilyksenalaista ja mätää myös niissä 5000 tapauksessa, joista en itse ole yhtä syvästi tietoinen?
Minä olen vasemmisto-liberaali. Niin koen itse. Niin myös kertovat minulle verkosta löytyvät poliittinen kartta -testit ja vaalikoneet kun niitä teen. Vasemmistolaisuuteni SDP:n tienoilla. Liberaalius Vasemmistoliiton ja Vihreiden tienoilla.
Eli jännää! Minulle ei ole aivan sopivaa puoluetta. Haluaisin SDP:n voimakkuuksista vasemmistolaista politiikkaa, joka kuitenkin olisi liberaalia kuten Vihreät/Vasemmistoliitto, olematta kuitenkaan sisällöllisesti sellaista liberalismia, jonkalaista he ulostuovat. Vaan haluaisin heidän edustavan loogista feminismiä (puhuisivat esim. maahanmuuton aiheuttamasta patriarkaalisesta uus-juonteesta yhteiskunnassamme kuten yllä esitin). Haluaisin heidän hyökkäävän tätä nyky-liberaaliuden autoritäärista outo-tendenssiä kohtaan, joka näissä some-väärinymmärrys-teilaus-kuvioissa usein on esillä.
Piti äänestää näissä vaaleissa Johanna Ojala-Niemelää. Mutta sitten eräs tuttu sanoi Ojala-Niemelän jotenkin kusettaneen ennen vaaleja tässä saamelaislaki-asiassa. Että Lapin vaalipiirin kansanedustajille olisi suuri tarve vesittää/pilata/estää mainittu laki, koska se olisi antanut saamelaisille (vähemmistö) oikeuksia, jotka olisivat suututtaneet ei-saamelaiset lappilaiset (enemmistö), jolloin mainittu enemmistö olisi rangaissut lappilaisia ehdokkaita vaaleissa. Mutta en tiedä oliko Ojala-Niemelä mukana näissä kemuissa, vai oliko kemuja olemassakaan. Koska en jaksanut tarkistaa. Eli ehkä J. O-N. itse asiassa kannatti saamelaislakia.
Mutta en jaksanut tarkistaa ja äänestin Väyrystä. Ei mennyt läpi, mutta aivan sama vaikka olisi mennytkin.
*Kannanottoni sen puolesta, että puolueiden nimet pitäisi mielestäni kirjoittaa suomeksi isolla kirjaimella, koska ne ovat puolueiden erisnimiä.
Kommentit