Olen aikani lapsi ja haluan olla uniikki yksilö kuten kaikki muutkin. 

Haluaisin, että kuollut alaston ruumiini sidottaisiin henkilöauton peräkoukkuun ja ajettaisiin Lapista Varsinais-Suomeen. Parhaimmillaan valtateille 21, 29, 4 ja 8 jäisi kaikkiin ruumiisjäänteitäni. 

Tai ruumis kumiveneeseen, vene täyteen bensaa, vene tuleen ja koskea alas. Tarvitaan monta venettä koska nehän sulavat. Ruumis ja sulanut muovi lopuksi yhtä. Palaa sulaa pohjaan vajoaa, toistoa toistoa vaan ja lopulta ei ole enää mitään.

Tuon ensimmäisen variaatio minimalistisemmassa mittakaavassa olisi ajaa Hesburgerin Drive-Iniä ympäri niin kauan, ettei mitään enää ole.

Mutta tänään tuli hyvä uusi.

HS: Kissa pääsi kajoamaan ruumiisiin sairaalassa Vantaalla

IS: Järkyttävä tapaus Vantaalla – kissa kajosi ruumiisiin sairaalassa

"Kajota."

Kissako pehmeällä ihanalla tassullaan taputteli ruumiita?  

Vitut se kissa mitään taputteli.

Ei se sillä lailla kajonnut. 

Se söi ihmisen lihaa. 

Isälleni oli vaikea paikka nämä uutiset, joissa vanhuksen kissa syönyt tätä asunnossa. 

Hän ehkä mietti omaa äitiään, tosin tällä ei kissaa. Häntä ahdisti tällainen vanhusten suuri yksinäisyys. Kuolema saadaan selville vasta kun söpöliini pistänyt 10 kiloa kurkustaan alas. 

Olisiko tämä jossain vaiheessa muinais-Egyptin pitkää historiaa ollut kunnia? Tulla kissojen syömäksi.

Dalai Laman isän ruumis leikeltiin ja syötettiin korppikotkille. Eikä toki vain hänen. Ei ollut maata mihin haudata eikä puuta mitä polttaa. Kaikki puu tarvittiin rakentamiseen tai lämmitykseen ja maa viljelyyn. Niin rankkaa on Tiibetin geologis-geografis-biologinen todellisuus. 

Millä kaikilla tavoilla ruumiita on hävitettykään! 

Pitäisikö lihottaa itseään monisataakiloiseksi, että ruumiista saataisiin enemmän irti kaikenlaista uniikkia hautajaismenoa. Jos painaa vain 50 kiloa bileet loppuu jo Torniossa.